keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Oppivelvollisuus eikä koulupakkoa

Liian koulunkäynnin ongelman tietenkin helpoiten kai ratkaisisi se, ettei lain mukaan todellakaan ole Suomessa koulupakkoa vaan vain oppivelvollisuus. Siinä on sitten käytännön hankaluuksia, jotka ovat kai erilaiset kuin mitä vanhemmat lapsilleen ovat väittäneet. Esim. äiti tai molemmat vanhemmat saattavat olla päivät kotona vaikka ovat aina väittäneet käyvänsä töissä. Eli tuollaisten seikkojen, että voiko kotona käydä päivällä tai lukea siellä, niin niiden hankaluuksien ja niiden saamien vaihtoehtojen kanssa on oltava tarkkana: ehkä ne ovat välttämätön edellytys sille, etteivät vanhemmat romuta mahdollisuutta lukea omin päin ja siis nopeammin. Yleensä on kai ajateltu, että lukea saa kaupunginkirjaston lukusalissa ja kouluateria on käytävä styömässä koululla ilman, että missään välissä käy kotona aiemminkuin koulupäivänä tuossa iässä olisi tehnyt. Siksi leikkikenttä, tai kenties nuorisotalo, olisi hyvä majapaikka iltapäivälle, samoin kai koulua käyvät kaverit. Usein kai ehdotetaan koulun kirjastoa lukupaikaksi, mutta se on kai liian koulumainen paikka omin päin lukemiseen ja kaikki ympäristön ihmiset siellä ovat urautuneet tavalliseen koulunkäyntiin, etenkin opettajat, keittäjät, siivoojat yms. ja saattavat siksi romuttaa omin päin lukemisen jatkumisen.
Koulukirjat ovat kivoja aikusille, jotak lukevat niitä pikipäiun. "Kiinnostavaa asiaa", he sanovat ja ovat siinä rehellisiä. Siksi omin päin lukeminen esim. kesäloman jälkeen suoraan aloittaen voisi olla kivaa ja sujua hyvin, paljon mukavammissa merkeissä kuin koulu, etenkin jollei tarvitse lukea koulutunnin verran asiaa kerralla vaan voi lukea vaikkapa muutaman oppitunnin asian kerralla vai mikä nyt mielihyvin sujuu. Asia tarvitsee jonkin verran kertaamista ja siksi olisi hyvä pitää lukemisen ja tehtävien tekemisen välillä yleensä ainakin puolen tunnin tauko muissa puuhissa, niin oppii, mistä muun elämän keskellälöytyy kouluasioiden muistilokero ja niiden tekemisen hyvä laatu taas. Koulun kiehtovuuteen on kai syynä se, että on kiinnostunut muustakin, tekee sukelluksia kaikenlaiseen kiinnostavaan, mistä voi oppia maailmasta mutta sivistyneen tervehenkisesti, esim. kuunnella radion asiaohjelmaa, lukea hyvästä tietosanakirjasta jostakin kiehtovasta aiheesta ja jäädä sitä hiukan sulattelemaan, lukea lehteä, sukeltaa kiinnostaviin maailmoihin hyvästä laadusta ja terveestä järjestä tinkimättä. Sillä tavoin tehden lähestymistapa opintoihin on parempilaatuinen, ymmärrys parempi ja huomio ei niin väsähtänyt eikä urautunut, ja siksi aikaa saattaa kulua vähemmän mutta oppia enemmän. Joskus on hyvä keskustella muiden kassa esim.  vanhempansa, ikätyoverien tai jonkun aikuisen kanssa jostakin opiskelemastaan aiheesta, niin saa siihen tavallista näkökulmaa ja käsityksen tavallisesta laatutasosta. Jotta omin päin opiskelu toimisi mielekkäästi, olisi oltava oppilaita parhaasta päästä hyvällä ymmärryksellä varustettu, niin koulu olisi mielekäs omin päin.
Kurssit olisi tentittävä koululla, kenties jopa tavallisina koepäivinä muttei kai välttämättä. Mutta jos oepttaja on laiska tekemään omia kokeita eri luokkien eri tahdissa ja eritasoisesti opiskeleville omin päin lukeville oppilaille, niin voi se olla iso käytännön este omin päin lukemisen tiellä. Siksi olisi kai hyvä tähdätä siihen, että osallistuu kokeisiin silloin kuin muukin luokka, vaikka olisi lukenut aiheen jo kuukausia aiemmin. Näin voisi lukea esim. joissakin kursseissa vikkelämpää ilman, että se toisi hankaluuksia opettajille.

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista ja tervehenkisistä tekemisentavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä."
Näin esim. kouluopetuksen laatua parantasisi se, että ainakin osa paremmista oppilaista lukisi omin päin ainakinosan kouluopista.

13.7.2017   Itseopiskelemisen tapoja on varmaankin erilaisia ja niinpä kannattaisi luokitella itse lukevat oppilaat ainakin muutamaan erilliseen ryhmään lukutapansa vuoksi. Koulua tylsänä pitävät hyvätoppilaat varmaankin ihan vain lukevat, eivät kamalan koulumaisesti eivätkä kai kamalan opiskelumaisesti. Sitten on niitä, jotka olivat ihan hyviä tavallisessa koulussa mutta jotka opiskelevat työmäisesti, koulua ja koulutapaa hyvänä pitäen ja heillä ei kai ole niin kovaa kaipuuta päästä tavallisesta koulusta eroon. Sitten on ulkomaalaistaustaisia tai esim. vanhempien puolesta osin eri kulttuuria olevia, joilla on taipumus joutua eri lokeroon kuin muut, jotenkin olla ymmärtämättä, miten tavallisesti piti tehdä, ja niin eksyvät myös omin päin opiskeluun noin vain kuin huomaamattaan, mutta heidän lukutapansa siis on erilainen. Sitten on niitä hitaampia oppilaita, jotka kannattavat tavallista koulua, ja itse opiskelu ei ole heitä varten, vaikka varmaankin he ovat opettajien suosikkeja, kamuja. Mutten varmasti tiedä, mitä näitä ryhmiäon, mutta ne kannattaisi kumminkin pitää omin päin lukemisen osalta erikseen, koska lukevat ihan eri opiskelutavalla ja eri motivaatiolla.

Koulua tylsänä pitävän kannattaisi huomata tämä koulun suhteen: ei kannata antaa sille tilaa loputtomasti:
Lainaus Haaveammattiin-blogistani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
"
* 446. Vanhasta alasta ei pääse kunnolla eroon, jollei lakkaa olemasta usein tekemisissä sen alan ihmisten ja sille alalle suuntautuneiden ihmisten kanssa, sillä mikä tahansa aihepiiri laajenee elämänalueeksi, jos sen ottaa fokukseen ja sille antaa tilaa sen, minkä se ansaitsee. Sen sijaan voisit napata joukon sinua kiinnostavia asioita tai edes ei-ikäviä asioita, olivatpa ne pieniä tai suuria ja tehdä niistä elämäsi fokuksen, elämäsi piirin. Jos esim. nappaat ihan vain jonkin asian, jonka tiedät, mutta joka ei ole aihepiiri elämässäsi, niin näet miten se ajatteleminen elämänalueena tuo sen arkeesi, esim. "paperiliidokit": luppoaikaa, paperia, lapsia, lapsuuden lennokkihaaveita, lentokoneita ja hävittäjiä, käsillä tekemistä, näppäryyttä, käsitöitä, lasten leikit, työhön kyllästymistä, venttaamista, paperista taitellut esineet, värillinen paperi ja askartelu, paperitöitä ja lukemista, opiskelua - kuinka usein tällainen henkilö törmää paperiliidokkeihin liittyvään aiheeseen? Entä sinä tavallisesti?"

Jotkin isät ja kouluun tykästyneet lapset tai nuoret kai yleensä vaativat koululle tuohon tapaan tilaa, että missä koulu vain tulee puheeksi, mihin se mitenkään voisi sopia, mutta sivuuttavat silloin sen, ettei se sovi kaikille eikä etenkään kaikkeen niille, joille se sopii huonosti tavallisestikin. Eli tuo on aivan liian paljon asemaa koulunkäynnille, ja tilalle kuulusikin oppivelvollisuus, joka salii itseopiskelun, sekä elämänkokemuksen ja yleissivistyksen kartuttaminen ja harrastaminen omin päin.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Kesä ja työssäkäynti

Lainaus pitkästä vuodenaikakirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html kohdasta "Jos kesällä huono tai kumma olo" :


"C4.   Jos kesä tuntuu jotenkin lättänältä ja vaisulta, se johtuu ehkä siitä, että sinun olisi pitänyt tehdä selvä ero työhön ja siihen liittyviin asioihin käyttämäsi ajan ja vapaa-ajan puuhien välillä, esim. aikatauluttaa työajaksi osa kustakin arkipäivästä ja muina aikoina järjestää jotakin toimeliasta kesäpuuhaa, esim. kesäretkiä, niin että on selvästi ihan eri aika, erilainen ajanjakso kuin työ, loma-aika voimia tuova rentouttava ja virkistävä.

C5.   Jollet tunnu saavan rauhassa nauttia kesästä, vaihda vapaalle, esim. selvästi lomavaatteisiin, ja mene ehkä johonkin kesätapahtumaan tai harrasta jotakin liikuntaa, sillä kesä on lomailua varten eikä vartin huilitauko työn välissä.

C6.   Kesällä jos on töistä tullessa jäänyt jotenkin niuho ja/tai urilleen jäänyt olo, joka ei sovi kesään, niin pitäisi ensin tarpeen mukaan ehkä huahtaa hetki, haukata jotakin ja juoda kylliksi vettä tms ja kenties nopeasti vaihtaa vaatteet lomailevampiin. Sitten heti perään puuhata tovi tai muutama jotakin,mikä on tavallaan työmäinen tekeminen, siis oikeaa tekemistä, johon uppoutuu, mutta selvästi vapaa-ajan aiheita eikä työn tyyppistä, niin pääsee irti työtottumuksista ja vapaa-ajanvieton aiheopiiriin. Eli esim. peli, jonkun vapaa-ajan huolehdittavan asian tekstin lukeminen urakkana, lehtijutun lukeminen vapaa-ajan aiheesta, jonkin vapaa-ajan asian huolehtiminen, jokin harrastus, jokin kesätekeminen tai ehkä kuunnella radiosta jokin kiva laulu. Sen jälkeen mieluusti ainakin hetken jotakin tekemistä, missä on reipastahtista liikuntaa, vaikkapa puutarhaan tai pyörällä käväistä jossakin ja jutella ihmisten kanssa ja/katsella vehreyttä. Loppuaikakin vapaasti mutta motivoidusti ja muiden kanssa yhteen sovittaen "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella.

C7.   Jos kesä tuntuu tasapaksulta, mielenkiinnottomalta ja ehkä liian kuumalta ja löllöltä, niin olet kai ajatellut kesää pidempänä kuin se onkaan ja et ole poiminut tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista ym ohjelmista niitä kiehtovimpia vaan ollut puolella mielellän liian monessa ei-niin-kiinnostavassa mukana. Kesä on hyvää aikaa kohokohdille. Vaikket pääsisi tosi kiinnostavaan tapahtumaan kuin vaikka kerran viikossa, niin kannattaa se kumminkin, vaikka matka niihin olisi pidempi. Silloin jos viikolla vaikka joskus käy lisäksi uimassa, niin piristää se mieltä ja tuo hyvää oloa sekä fyysistä jaksavaisuutta. Samoin vehreys tuntuu vahvemmin, jos on elämässä muutakin kiinnostavaa eikä vain aina samat pari hassua puuta tai pensasta ja päivät pitkät ei mitään tekemistä. Toimeliaisuus ja liikunta tuovat hyvää mieltä ja kihetovat asiat saavat elämän tuntumaan täydemmältä. Jos olet vaikkapa lomamatkalla mukana vain skriik skrääkmuiden seurana, et ole palsillesikaan niin hyvää loma-aikaa tuova kuin jos olet hyväntuulinen, reipas ja elämästä kiehtouutunut, sellaiseen muitakin reippaasti lähettävä."

tiistai 9. toukokuuta 2017

Kevennyksistä

"

Onnesta itkeminen

Olen elämäni aikana ainakin yhden kerran itkenyt onnesta. Olin 13, kun syksyllä perheessämme juteltiin koiran hankkimisesta. Joululahjaksi sitten saimme kirjan villakoirista. Vanhempani olivat aina pitäneet kirjoja valtavan tärkeinä, elämään uomia avaavina. Ja niin kirjan saaminen merkitsi, että se tie oli perheessämme auki. En niin koirista triennyt, mutta kirjan kannessa oli kuvia villakoirista erilaisista eri tilanteissa, ja jotenkin se oli niin paljon paremman elämän oloista kuin koululaisen elämäni, että tavallaan itkin surusta tavallista koululaisen elämääni ja tavallaan huojennuksesta, kun puutarhakuvat koirineen olivat niin rennon huolettoman hyväntuulisen näköisiä: näytin tosiaan varmasti pääsevän parempaan elämään, yhdessä muun perheen kanssa ja siksi sitäkin varmemmin, olihan koiran hankkiminen heidän ideansa. Kesäloman alussa meille sitten hankittiin villakoiran pentu, tosin erivärinen kuin mistä oli ollut puhetta, ja se eli meillä kunnes kuoli 14-vuotiaana, puolet mistä ajasta olin jo asunut poissa vanhempieni luota missä koirat olivat.
Luulen, että Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi onnistuessaan synnyttää samantapaisia tuntemuksia: ovat tiet parempaan elämään auki ja jos itkettää, niin se, ettei ennen, vielääsken ja pitkääna iemmin, ollut niin.
Ikä kai on tuollainen ilmiö: saamme haaveitamme toeutettua, kun taitavampina pääsemme itse valitsemaan enemmän, eriytymään enemmän omakaltaiseemme elämään.
Vanhuksille http://harmaahapset.blogspot.fi ,
taitojen oppimisesta harrastuneille http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
ja omaa elämää lisää haluaville http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html ,
työn ikeestä vapaa-aikaa lisää haluaville http://workandfreetime.blogspot.fi,
sekä oma käsitykseni hyvästä elämästä, esim. kesäloman lopulla kuten tuossa laulussa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/04/onni-tekemisentapa-elinymparisto.html
ja hyvän elämän ohjeita monta tervehemnkisyyteen liittyvää http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
(ja yritelmiäni tautien parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi  hakemisto ) 

* * *

Mitäs näitä muita ilonaiheita onkaan, mistä olen kirjoittanut? Olen paljon hyödyllistä yrittänyt laatia. On vaikka vuodenajat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ,
käytännön taitoja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi ,
laulamisen ym taitoja http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi ,
tämä paratiisiaiheinen blogi http://paratiisiteoria.blogspot.fi ja parhaimpien linkkieni kokoelma http://joululahjoja.blogspot.fi
ja nimeäni klikkaamalla löytyy profiilisivuni blogilista, jossa on kymmenittäin eri aiheita.
Ympäristöasioihin jotakin avuksi olen kirjoitellut blogissani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi .
Masentuneille avuksi linkkejä on listassani http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi ."

Lainaus blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi 

Yleistämisen taito, pomon työnkuva, ym

Kirjoittaelin tuollaisen blogimerkinnän http://ihmispaata.blogspot.fi/2017/05/yleistamisen-taito-ihmisiin-liittyvissa.html alkua :

"

Yleistämisen taito ihmisiin liittyvissä kysymyksissä ja objektiivisen ajattelun kyky

Lainasin kirjastosta kirjan pomoista ja toisen vähemmistöjen oikeuksista. Molemmissa aihepiireissä on jonkun huonon akateemisen ajattelukyvyn omaavan taitpumusta luokitella kamala määrä aivan erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä samaan lokeroon niin, että lokeron jotkin piirteet ovat joltakin yksilöltä tai ryhmältä nmallista kopioituja ja toiset toisilta, mutteivät koko ryhmältä, ja niin soveltaminen menee pieleen, kun yksilöt ja ryhmät ovat erilaisia. Tähän on syynä objektiivisen ajattelun kyvyn heikkous ja elämänkokemuksen puute. Tarvitaan laajempi objektiivinen ajattelukyky, jolla tehdä sellaisia jaotteluja ja luokituksia, joita filosofian alan keskustelun selkittäminen varmasti objektiiviseksi vaatii. Kaikkien ajattelukyky ei tähän yllä eikä nuoremman väen sosiaalisen kokemuksen määrä, mutta itse ainakin osaisin tähän jotakin malliksi tehdä laajemman elämänkokemukseni ja objektiivisenmaailmankuvani avulla.
Pomoja käsittelevän kirjan otsikoihin ensin kommentoisin: Miten pomon roolia voi selkeyttää? -> Pomo paapoja, siis tyypillinen naisihminen, joka saa ryhmän toimimaan hyvin yhteen, tai sitten vuosikymmeniä vanhemman ihmisen taitotason tapaan isoisämäisesti huolehtimassa nuorempien erilaiset tarpeet, sekä työn tekemisen että kehittymisen että yhteiskunnan toiminnan että sitä tukevan ymmärryksen ja toisaalta viihtyvyyden, jaksavaisuuden ja vapauden vaiuhtaa sen mukaan, mihin sopii. Tai sitten pomo on kellokone, kenties opetustaitoinen mutta lähinnä työvaiheiden huolehtimisesta vastaava ilman kummempia taitoja muuta kuin työnteko ja opetrus.
Mikä ihmeen (yrityksen) strategia? -> Ajattele yritysträ/työpaikkaa joulupukinpajana: se haluaa huolehtia jonkun asian aihepiirin hyvälle tolalle kivasti ja toimivasti, tehokkaan mielekkäästi työtä tehden, haaveiden tasolle työn tavoitteissa ja toetutuksessakin yltäen, ja mahdollisesti tulevaisuudessa uusia elementtejä työnkuvaan lisäten ja joistakin vanhoista urakoista eroon kasvaen."

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Lytyssä koulun kanssa ja tervehenkisyys korjauksena

Minua on ryhtynyt ihmetyttämään se, ovatko koululaiset, nuoret aikuiset ja kenties aikuisetkin monessa muussa maassa enemmän pulassa koulupakon yms ruodussa väkipakolla pitämisen kanssa, kun yksilöllisyydelle ei jää kylliksi tilaa. Oman kokemukseni mukaan sellaiseen on yleensä auttanut tervehenkisyyden painottaminen niin omassa kuin ympäristönkin elämässä, siis suomalaismallinen sivistys, terve järki, terveet elämäntavat yms. Terveistä elämäntavoista ja tervehenkisistä tekemisentavoista olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html mistä noin sata ekaa kääntänyt englanniksikin, mihin linkki tekstin alussa.

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Kirjoitustaito voi olla yllättävän tärkeä

Olen tavannut kirjoitella paljon nettiin ja tavoitella mahdollisimman hyvää laatua: että olisi antoisaa, selkeää, helposti opittavaa, monelle sopivaa ja elämää ja maailmaa hyvällä tolalle vievää. Nyt sitten kun kirjoitin ihan arvossapidetylle kirjankustantajalle, niin siitä jäi jotenkin urautunut kirjoitustapa, en tuntunut jaksavan huolehtia muuta kuin asiasisällön: en luettavuutta enkä opin vaikutusta lukijan ja tämän ympäristön elämään. Mutta kamalan iso osa koulunja yliopiston oppimateriaalista on siihen tyyliin kirjoitettua: ei vain asia, ei esim. hyvää elämäntapaa tai elämänviisautta. Niin voiko olla, jos jotkin puolet työelämästä ja opinnoista ovat raskaita, niin ne ovat raskaita juuri siihen tapaan kuin minkä nuo asiakirjoittajat jättävät huolehtimatta? Eli kirjoitusten laadulla näyttäisi olevan olennaisen paljon merkitystä lukijoiden elämien kannalta. Itse opin kirjoitustaitoa mm maalaamisesta: ensin opettelin perustaitoja, mm näköisyyttä ja tunnelman saamista oikein, sitten etsin hyviä aiheita, olennaisuuksia, kohokohtia, mitä sanomaa ja opetettavaa hyvällä maalauksella kuuluisi olla, mikä on ikiaikaista ja samalla kaikille sopivaa, yms  (http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2016/07/maalaaminen-ja-muut-elamanalueet.html) http://musicalfactlanguage.blogspot.fi/ ja ehkä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Vain kiva työ kannattaa

Hyvälaatuinen objektiivinen ajattelu on pitkälti sama kuin rakenteet hahmottava maisemakatse.
Uuden oppimisessa on aito mielenkiinto aihepiiriin tärkeä: se avaa meidät huomaamaan paljon, vahvasti, selkeästi, syvälle mieleen painuen, arkijärjen ja koko maailmankuvan mukana ollen: ks. taito-ohje sivulla http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
Tästä jo näkee, että kiinnostavassa aiheessa hahmottaa enemmän ja paremmalla laadulla, on jaksavaisempikin, saa siis paljon enemmän työtä aikaan ja jaksaa työssään paremmin.
Vastaavasti tunteidenomaiset kiinnostuksenkohteet parantavat huomiota, vaikka olisivat vapaa-ajan aiheista, eli siis niitä myöten kulkien viisastuu, jos on kyllin tervehenkinen: ks. http://workandfreetime.blogspot.fi (ekan blogimerkinnän kirjalinkki käy aiheen läpi selkeämmin objektiivisesti) ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Tästä näkee myös, että jos jokin ei kiinnosta, niin se yhtään pidempään tehtynä tylsyttää huomiota ja siis tyhmentääpaljon, tekee huonon työnlaadin ja tuo huonon työtehon. Sellaiset tehtävät ovat yleensä paremmin hoidettuja jonkin kiinnostavamman siivellä, esim. että kiva työ mutta 10min -1/2 tuntia lisäksi jonkin ei-niin-kiinnostavan lävitse kahlaamista, hyvästä lähestymostavasta tinkimättä.