torstai 20. elokuuta 2015

Ymmärryksen erot tuovat ison osan ongelmista

Kun tekee liian aivotonta tehtävää, elämänlaatu ja työn mielekkyys kärsivät. Kun pomona toimiva tai päätäntävaltaa käytännössä esim. huomautuksin käyttävä on paljon tyhmempi tai paljon vieraantuneemmin työhön suhtautuva, niin työtehtävistä tulee helposti liian aivottomia.
Jos noita tehtäviä sitten tekee sellainen, jolle ne ovat sopivantasoisesti mietittyjä, ne tuntuvat mielekkäiltä ja jopa viisailta eivätkä niin rajoita elämää. Liian tyhmä voi kokea ne kokemuksellisesti rikkaasti hahmotetuiksi ja säilyttää rikkaan hahmotustapansa, joka tekee työstä kivaa, vaikka urautuisi työhön. Samoin voi käydä, jollei työn ajateltu osuus ole painotettuna ja tekeminen on kivaa, mielekästä ja kyllin vaativaa tekijälleen.
Mutta jos työtehtävästä tulee omaa tekemistä, sen rikkautta, sen mielekkyykisä karsiva, niin elämänlaatu kärsii olennaisesti ja työn ohjautuvuus omista tarpeista ja viisaista huomioista käsin jää heikoksi tai puuttuu, koska työnjohto ei kykene seuraamaan niin montaa nopeasti kulkevaa ajatusta. olisi siis olennaista, ettei työnjohto olisi karsivalla tavalla tyhmempi kuin alaisensa, ei siis kovin paljon tyhmempi tai rajoittamishenkinen.

Koulupakko ym isot väkivallanteot juontavat yleensä juurensa siihen, eettä on jokin hyvä syy, jonka mittasuhteet, kattavuusalue ja toteutuksen tapa ovat pielessä. Esim. harjaantumisluokkalainen tarvitsee paljon koulun tukea ymmärryjkselleen ja kokee koulun kovin mielekkääksi ja laittaisi siksi virheellisesti sen pakolla muillekin, jotka ymmärryksensä puolesta eivät koulua niin tarvitse. Tällainen virhe tulee, kun koulua on kaikille yhtä paljon, kun sen sijaan pitäisi koulua toki olla enemmän sitä kovasti tarvitseville sitä kovasti arvostaville tyhmille, joiden oma ymmärrys ei riitä, ja taas vähemmän hyvän ymmärryksen ja vastuuntuntoisen luonteenlaadun omaaville, joille sopivampaa olisi kehittää elämäntaitoja laajemmin ja esim. nopeammin ja syvällisemmin lukea vain perustiedot useammalta alalta.
Siksi usein tällaisia konflikteja ratkoisi, jos olisi oikea käsitys kunkin osaamisen tasosta, älystä, muista taidoista yms, jolloin ei sotkettaisi taitavampia tyhmempien viisastumisprojektin alaisuuteen vaan saisi kukin toimia mielekkäällä tavalla, vaikka olisi nuori.

Omista ratkaisumenetelmistäni

Olen opintoja ja työelämää pohtiessani arvellut, että toimivan ratkaisun tarvitsee täyttää monta ehtoa. Sen tarvitsee olla käytännössä toimiva, kyllin helppo, arkijärkinen, työpaikan työhön sopiva, laajempaan yhteiskuntaan sopiva, kannattava, kyllin hyvin työntekijöille sopiva, työn ajattelutavan kielellä mm lausuttau yms. Tämä kuulostaa isolta määrältä vaatimuksia yhtä aikaa, mutta olen ratkonut niitä terveiuden elämäntapojen ja kannattavuusperusteisen moraalin avulla kätevästi yhtä aikaa. Terve on toimintakykyinen, suorastaan optimoitu, ja tunteidenmukainen yhtä aikaa. Niinpä terveisiin elämäntapoihin päin korjaamalla saadaan mukava tehokas tervehenkinen ratkaisu työn tehokkuuteen. Työn kannattavuus taas syntyy mielekkäistä valinnoista, mikä tarkoittaa tervehenkistä järkevyyttä, joka kokonaiskuvallisena versiona on ympäröivän yhteiskunnan kanssa yhteensopiva ja moraalinen.

Iän tuoma elämänkokemus voisi auttaa nuorempia paljon

Nyt kun olen 44 ja harrastanut maalausta ja kirjoitellut paljon, tuntuu että osa nuorempana koulussa, opinnoissa ja töissä vastaani tulleista sosiaalisista kuvioista on elämänkokemuksen myötä jäsentynyt ilmiöiksi, joilla on tyypilliset piirteensä, tyypilliset kuvionsa ja joihin vasdta viisaampana tietää käytännön ratkaisuja. Tämä on kai tyypillistä iän tuomaa näkemystä, jonka avulla voisi hahmottaa koulun, opintojen ja työelämän kuvioita ratkaisuineen, osin yhtä aikaa noiden kaikkien kolmen kuvioita. Kovasti toivoisin vanhemman väen ja ylipäätään osaavaisten näitä ongelmia nuorempien avuksi ratkovan. Ne ovat suuria kysymyksiä nuorille, määräävät elämänlaatua, vapautta, työnteon mielekkyyttä ja ihmisenä kasvamista.
En sitten tiedä, kuka näitä keräisi. Ehkä siihenkin vanhempi viisaampi keksisi paremman ratkaisun. Tähän blogiini voi lisätä kommentiksi ainakin, tai laittaa linkin. Jotenkin kuitenkin uskoisin, ettei paras taho välttämättä ole se, joka tyypillisimmin on ollut urautunut ja jumissa näissä asioissa vaan että tarvittaisiin jonkinlaista tuoreempaa näkemystä.

Varsinainen panokseni koulun ja työelämän uudistamiseen

Olen kirjoittanut ajattelukyvyn opettamisesta blogin http://pikakoulu.blogspot.fi missä olennaisin on ajattelukurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html ja lisäksi on älykkyyden kohottamisen ohjeita, joista esim osan voisi valita luettaviksi. Näiden avulla toivon parannettavan koulujen opetusta ja ajattelukyvyn opetusta muuallakin.
Englanniksi älynkohotusohjeita tekstivideoilla http://www.youtube.com/khtervola soittolistoilla Increasing intelligence ja Rationality of feelings. Sama ajattelukurssi englanniksi http://quickerlearning.blogspot.fi

Työelämään liittyen olen kirjoittanut blogin http://workandfreetime.blogspot.fi vapaa-ajan hyödyllisyydestä työn kannalta.
Lisäksi olen laatinut blogin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi lahjojen ja taitojen oppimisesta kaukaiseen rakkaimpaan haaveammattiin ja sosiaalisen lokeron vaihdon ohjeita pitkästi.