lauantai 30. tammikuuta 2016

Ikätoverien tärkeydestä

Lainaus Haaveammattiin-blogistani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
"* Mikä ainakin minun elämääni häiritsi opiskeluaikoina oli, että kaveripiirissäni oli ainakin yksi selvästi vanhempi ihminen, jota luulin ikäisekseni. Olisi hyvä osata heitä jotenkin tunnistaa, jottei oma elämä menisi mönkään siksi, että vieressä vanhempi ihminen haluaa hyötyä nuoremman kasvatuksesta tai muista vahvuuksista. Vanhemmalla ihmisellä on paljon enemmän kokemusta asioista, niinpä hän istuu seurassa jokseenkin kyllästyneenä mutta nappaa äkkiä ideat ja tekee jonkinlaisen näköisversion siitä, millaisia ne jutut hänen kokemuspiirissään ovat olleet, jotenkin erityisen elämänmakuiselta (tai muuten tavoitteenomaiselta) vaikuttavan mutta niin ulkomuistista tehdyn, että jos nuorempi siinä vieressä nappaa idean ja koettaa tehdä perässä jotakin samantapaista niin tulee vain lättänää kiinnostumatonta tai ei-niin-kiehtovaa. Vanhempi ihminen on ikään kuin eri pohjalta koko ajan, kun taas omanikäinen on ihan siltä tutulta pohjalta, mitä itsekin elää siinä juuri, ja niin oamnikäiseltä napattu idea voi kantaa elämää paremmille urille paljon helpommin."

tiistai 19. tammikuuta 2016

Ulkomaalainen työ- tai opiskelupaikalla ongelmien tuojana

Jos tuota miettii, että mitä käy, jos joku tulee ihan vieraasta kulttuurista, jossa ei tunneta suomalaisuutta kai ollenkaan, mutta onnistuu puhumaan suomea ja vaikuttamaan suhtkoht suomalaiselta, niin mitä käy työ- tai opiskelupaikalla. Ulkomaalainen ei tunne kulttuuria vaan hänellä on siinä paljon oppimista. Niinpä hän hahmottaa jotakin ja toivoo, että muut pysykööt siinä niin, että ehdin oppia uutta myös muista aiheista. Niinpä ulkomaalainen tuo kaavamaisuutta. Voi olla ihan hyvin hoksottimin varustettu ja ystävällisen oloinen mutta tekee elämästä kaavan, jota ei kumminkaan itse noudata kunnolla, koska ulkomaalaisena ajattelee, ettei tunne kulttuuria ja kaava voi olla väärinkin ja on niinpaljon muuta elämässä huomioata viemässä. Kun taas kaveria kaipaava nuori siinä vieressä nojaa, tekee ikään kuin sopimuksen opsikelukaverinsa kanssa että me yhdessä näin ja yhdessä pidämme puoliamme, niin joutuukin kaavaan eikä saa tukea. Jotenkin jää olo, että tarvitsisi paremmin tunnistaa, kuka on mistäkin kotoisin ja miten ummikko suomalaisuudessa ja ketkä taas ihan vain tavalliseen tapaan elelevät.

Yleensä kun ihmiset ovat samaa kulttuuria, he tuntevat saman elämänmenon perusteluineen, omaavat samat perustaidot ja tuntevat näkövinkkelin, josta käsin yleensä eletään, ja ovat samalla tapaa luotettavia tai epäluotettavia. Mutta jos ihminen tulee toisesta maanosasta, ei hänelle yhteisön perusmeininki ole ollenkaan tuttu. Hän ei tunne sitä välttämättömyytenä. Niinpä tavalliset tärkeät tarpeelliset asiat voivat romahtaa hänen kohdaltaan ilman että niitä on huolehdittu mitenkään. Tätä kai pitäisi epäillä, jos perusluotettavuudet puuttuvat. Toinen maanosa on usein liian kaukana, että noin vain voisi tulla työhön, johon vaaditaan suomalainen.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Urautumisen haittapuolien lieventämisestä

Töitä tehdessä helposti urautuu. Aina tulee samat kysymykset ja samat tehtävät eikä aikaa tai huomion piiriä riitä muihin asioihin, vaan jos niitä aloittaa, niin heti ne taas keskeyttää työn tavalliset kuviot, jotka jatkuvat omalla painollaan ja eri aihe unohtuu. Mutta jos olisi aikaa edes viisi minuuttia päivässä miettiä uutta, niin kai sitä tulisi silloin edes jotakin mietittyä, edistettyä, kun sile oma aika olisi, mutta tarvittaisiin myös valmistautumisaika, esim. tauko, jos muuten ei suju.  Jotakin parannusta työhön, miettiä että mitä se vaatisi, tarvitaanko lisää sille omistettua aikaa ennen kuin sen saa käytöön, uusia kuvioita, työntekotapojen joustavuutta laajemman ymmnärryksen mukaisesti yms. Joskus juuri, kun kaipaa muutosta, eri ihmisillä se ehkä on eri aikaan päivästä, tai erityyppisissä töissä erilaisin järjestelyin.

Jolleivät kaikki työpaikalla halua muutoksia, pitäisi toimenkuvia eriyttää sen verran että jotkut voivat jatkaa aika urautuneesti vanhaa ja toiset tehdä parannuksia. On kai kyse erityyppisistä ihsi´´misistä, joiden tarpeet ja työpanos ovat erilaiset. Kai nuo erot voidaan ottaa huomioon siinä, missä luonne-erotkin. On hyvä, että jotakin joustavuutta ja uuden oppimista on, koska työ kuitenkin muuttuu vuosien myötä ja usein menestyvän yrityksen piirteenä on kyet' vastaamaan uudenlaisiin tehtäviin, jonkinlaiseen tehtävän rönsyilyyn uusille aloille.