sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Koulupakon syistä

Nyt kun olen nelikymmpinen, niin tiedän jo jotakin siitä, miten ikä vaikuttaa taitoihin, kun ikää on jo enemmän. Iän myötä ihminen löytää omaa lokeroaan yhteiskunnassa ja maailmassa ja saa asemaa, ja samalla asiat ovat hänelle tutumpia, jo kovin monta kertaa tehtyjä useimmat arjessa, esim. satoja tai tuhansia kertoja toistettuja. Siksi hänestä tulee huolimattomampi, tuottaa välillä paljon huonompaa laatua kuin mihin voisi yltää. Samaa käy, jos ihminen tai eläin saa puuttua toisen omiin asioihin: hän ei vain jaksa välittää, miten niissä käy ja mitä tarkalleen pitäisi tehdä, ja niin hänellä ei saisi olla niihin valtaa, vaan hänen mielipiteensä pitäisi ohittaa, jos se ei ole kunnollinen, ja siitä pitäisi jäädä muisto, että hän välistä tuottaa ei-kunnollista. Mutta koulupakko ihan vainolettaa, että lasten on käytävä koulua, ja siinä on ideana,e ttä lapset tarvitsevat oppia elämän varalle, ja luettavaa on siinä heillä niin paljon, että useimmiten kai siihen tarvitaan koulua. Ja niin aikuiset ihmiset yhdessä pakottavat lapsen kouluun. Tässä on tyypillistä, että huonojärkinen aikuinen käyttää paljon pakkoa, koska tuntee kouluopiskelun itselleen arvokkaaksi, ja luulee siksi lastenkin sitä tarvitsevan, kai koska nämä ovat erityyliset kuin aikuiset. Sen sijaan hyväpäinen ei koe, että kouluun pitäisi pakottaa, ja  olettaa lastenoppivan itse, mihin taas niin vähäinen asenteen rakentaminen niin suureen opiskelumäärään nähden ei luo hyviä rahkeita, ja niin hänen lapsensa saattavat kai lukea huolimattomasti ja jäädä siksi taidoissa hiekommiksi.