lauantai 10. kesäkuuta 2017

Kesä ja työssäkäynti

Lainaus pitkästä vuodenaikakirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html kohdasta "Jos kesällä huono tai kumma olo" :


"C4.   Jos kesä tuntuu jotenkin lättänältä ja vaisulta, se johtuu ehkä siitä, että sinun olisi pitänyt tehdä selvä ero työhön ja siihen liittyviin asioihin käyttämäsi ajan ja vapaa-ajan puuhien välillä, esim. aikatauluttaa työajaksi osa kustakin arkipäivästä ja muina aikoina järjestää jotakin toimeliasta kesäpuuhaa, esim. kesäretkiä, niin että on selvästi ihan eri aika, erilainen ajanjakso kuin työ, loma-aika voimia tuova rentouttava ja virkistävä.

C5.   Jollet tunnu saavan rauhassa nauttia kesästä, vaihda vapaalle, esim. selvästi lomavaatteisiin, ja mene ehkä johonkin kesätapahtumaan tai harrasta jotakin liikuntaa, sillä kesä on lomailua varten eikä vartin huilitauko työn välissä.

C6.   Kesällä jos on töistä tullessa jäänyt jotenkin niuho ja/tai urilleen jäänyt olo, joka ei sovi kesään, niin pitäisi ensin tarpeen mukaan ehkä huahtaa hetki, haukata jotakin ja juoda kylliksi vettä tms ja kenties nopeasti vaihtaa vaatteet lomailevampiin. Sitten heti perään puuhata tovi tai muutama jotakin,mikä on tavallaan työmäinen tekeminen, siis oikeaa tekemistä, johon uppoutuu, mutta selvästi vapaa-ajan aiheita eikä työn tyyppistä, niin pääsee irti työtottumuksista ja vapaa-ajanvieton aiheopiiriin. Eli esim. peli, jonkun vapaa-ajan huolehdittavan asian tekstin lukeminen urakkana, lehtijutun lukeminen vapaa-ajan aiheesta, jonkin vapaa-ajan asian huolehtiminen, jokin harrastus, jokin kesätekeminen tai ehkä kuunnella radiosta jokin kiva laulu. Sen jälkeen mieluusti ainakin hetken jotakin tekemistä, missä on reipastahtista liikuntaa, vaikkapa puutarhaan tai pyörällä käväistä jossakin ja jutella ihmisten kanssa ja/katsella vehreyttä. Loppuaikakin vapaasti mutta motivoidusti ja muiden kanssa yhteen sovittaen "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella.

C7.   Jos kesä tuntuu tasapaksulta, mielenkiinnottomalta ja ehkä liian kuumalta ja löllöltä, niin olet kai ajatellut kesää pidempänä kuin se onkaan ja et ole poiminut tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista ym ohjelmista niitä kiehtovimpia vaan ollut puolella mielellän liian monessa ei-niin-kiinnostavassa mukana. Kesä on hyvää aikaa kohokohdille. Vaikket pääsisi tosi kiinnostavaan tapahtumaan kuin vaikka kerran viikossa, niin kannattaa se kumminkin, vaikka matka niihin olisi pidempi. Silloin jos viikolla vaikka joskus käy lisäksi uimassa, niin piristää se mieltä ja tuo hyvää oloa sekä fyysistä jaksavaisuutta. Samoin vehreys tuntuu vahvemmin, jos on elämässä muutakin kiinnostavaa eikä vain aina samat pari hassua puuta tai pensasta ja päivät pitkät ei mitään tekemistä. Toimeliaisuus ja liikunta tuovat hyvää mieltä ja kihetovat asiat saavat elämän tuntumaan täydemmältä. Jos olet vaikkapa lomamatkalla mukana vain skriik skrääkmuiden seurana, et ole palsillesikaan niin hyvää loma-aikaa tuova kuin jos olet hyväntuulinen, reipas ja elämästä kiehtouutunut, sellaiseen muitakin reippaasti lähettävä."

tiistai 9. toukokuuta 2017

Kevennyksistä

"

Onnesta itkeminen

Olen elämäni aikana ainakin yhden kerran itkenyt onnesta. Olin 13, kun syksyllä perheessämme juteltiin koiran hankkimisesta. Joululahjaksi sitten saimme kirjan villakoirista. Vanhempani olivat aina pitäneet kirjoja valtavan tärkeinä, elämään uomia avaavina. Ja niin kirjan saaminen merkitsi, että se tie oli perheessämme auki. En niin koirista triennyt, mutta kirjan kannessa oli kuvia villakoirista erilaisista eri tilanteissa, ja jotenkin se oli niin paljon paremman elämän oloista kuin koululaisen elämäni, että tavallaan itkin surusta tavallista koululaisen elämääni ja tavallaan huojennuksesta, kun puutarhakuvat koirineen olivat niin rennon huolettoman hyväntuulisen näköisiä: näytin tosiaan varmasti pääsevän parempaan elämään, yhdessä muun perheen kanssa ja siksi sitäkin varmemmin, olihan koiran hankkiminen heidän ideansa. Kesäloman alussa meille sitten hankittiin villakoiran pentu, tosin erivärinen kuin mistä oli ollut puhetta, ja se eli meillä kunnes kuoli 14-vuotiaana, puolet mistä ajasta olin jo asunut poissa vanhempieni luota missä koirat olivat.
Luulen, että Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi onnistuessaan synnyttää samantapaisia tuntemuksia: ovat tiet parempaan elämään auki ja jos itkettää, niin se, ettei ennen, vielääsken ja pitkääna iemmin, ollut niin.
Ikä kai on tuollainen ilmiö: saamme haaveitamme toeutettua, kun taitavampina pääsemme itse valitsemaan enemmän, eriytymään enemmän omakaltaiseemme elämään.
Vanhuksille http://harmaahapset.blogspot.fi ,
taitojen oppimisesta harrastuneille http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
ja omaa elämää lisää haluaville http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html ,
työn ikeestä vapaa-aikaa lisää haluaville http://workandfreetime.blogspot.fi,
sekä oma käsitykseni hyvästä elämästä, esim. kesäloman lopulla kuten tuossa laulussa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/04/onni-tekemisentapa-elinymparisto.html
ja hyvän elämän ohjeita monta tervehemnkisyyteen liittyvää http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
(ja yritelmiäni tautien parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi  hakemisto ) 

* * *

Mitäs näitä muita ilonaiheita onkaan, mistä olen kirjoittanut? Olen paljon hyödyllistä yrittänyt laatia. On vaikka vuodenajat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ,
käytännön taitoja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi ,
laulamisen ym taitoja http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi ,
tämä paratiisiaiheinen blogi http://paratiisiteoria.blogspot.fi ja parhaimpien linkkieni kokoelma http://joululahjoja.blogspot.fi
ja nimeäni klikkaamalla löytyy profiilisivuni blogilista, jossa on kymmenittäin eri aiheita.
Ympäristöasioihin jotakin avuksi olen kirjoitellut blogissani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi .
Masentuneille avuksi linkkejä on listassani http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi ."

Lainaus blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi 

Yleistämisen taito, pomon työnkuva, ym

Kirjoittaelin tuollaisen blogimerkinnän http://ihmispaata.blogspot.fi/2017/05/yleistamisen-taito-ihmisiin-liittyvissa.html alkua :

"

Yleistämisen taito ihmisiin liittyvissä kysymyksissä ja objektiivisen ajattelun kyky

Lainasin kirjastosta kirjan pomoista ja toisen vähemmistöjen oikeuksista. Molemmissa aihepiireissä on jonkun huonon akateemisen ajattelukyvyn omaavan taitpumusta luokitella kamala määrä aivan erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä samaan lokeroon niin, että lokeron jotkin piirteet ovat joltakin yksilöltä tai ryhmältä nmallista kopioituja ja toiset toisilta, mutteivät koko ryhmältä, ja niin soveltaminen menee pieleen, kun yksilöt ja ryhmät ovat erilaisia. Tähän on syynä objektiivisen ajattelun kyvyn heikkous ja elämänkokemuksen puute. Tarvitaan laajempi objektiivinen ajattelukyky, jolla tehdä sellaisia jaotteluja ja luokituksia, joita filosofian alan keskustelun selkittäminen varmasti objektiiviseksi vaatii. Kaikkien ajattelukyky ei tähän yllä eikä nuoremman väen sosiaalisen kokemuksen määrä, mutta itse ainakin osaisin tähän jotakin malliksi tehdä laajemman elämänkokemukseni ja objektiivisenmaailmankuvani avulla.
Pomoja käsittelevän kirjan otsikoihin ensin kommentoisin: Miten pomon roolia voi selkeyttää? -> Pomo paapoja, siis tyypillinen naisihminen, joka saa ryhmän toimimaan hyvin yhteen, tai sitten vuosikymmeniä vanhemman ihmisen taitotason tapaan isoisämäisesti huolehtimassa nuorempien erilaiset tarpeet, sekä työn tekemisen että kehittymisen että yhteiskunnan toiminnan että sitä tukevan ymmärryksen ja toisaalta viihtyvyyden, jaksavaisuuden ja vapauden vaiuhtaa sen mukaan, mihin sopii. Tai sitten pomo on kellokone, kenties opetustaitoinen mutta lähinnä työvaiheiden huolehtimisesta vastaava ilman kummempia taitoja muuta kuin työnteko ja opetrus.
Mikä ihmeen (yrityksen) strategia? -> Ajattele yritysträ/työpaikkaa joulupukinpajana: se haluaa huolehtia jonkun asian aihepiirin hyvälle tolalle kivasti ja toimivasti, tehokkaan mielekkäästi työtä tehden, haaveiden tasolle työn tavoitteissa ja toetutuksessakin yltäen, ja mahdollisesti tulevaisuudessa uusia elementtejä työnkuvaan lisäten ja joistakin vanhoista urakoista eroon kasvaen."

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Lytyssä koulun kanssa ja tervehenkisyys korjauksena

Minua on ryhtynyt ihmetyttämään se, ovatko koululaiset, nuoret aikuiset ja kenties aikuisetkin monessa muussa maassa enemmän pulassa koulupakon yms ruodussa väkipakolla pitämisen kanssa, kun yksilöllisyydelle ei jää kylliksi tilaa. Oman kokemukseni mukaan sellaiseen on yleensä auttanut tervehenkisyyden painottaminen niin omassa kuin ympäristönkin elämässä, siis suomalaismallinen sivistys, terve järki, terveet elämäntavat yms. Terveistä elämäntavoista ja tervehenkisistä tekemisentavoista olen kirjoittanut blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html mistä noin sata ekaa kääntänyt englanniksikin, mihin linkki tekstin alussa.

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Kirjoitustaito voi olla yllättävän tärkeä

Olen tavannut kirjoitella paljon nettiin ja tavoitella mahdollisimman hyvää laatua: että olisi antoisaa, selkeää, helposti opittavaa, monelle sopivaa ja elämää ja maailmaa hyvällä tolalle vievää. Nyt sitten kun kirjoitin ihan arvossapidetylle kirjankustantajalle, niin siitä jäi jotenkin urautunut kirjoitustapa, en tuntunut jaksavan huolehtia muuta kuin asiasisällön: en luettavuutta enkä opin vaikutusta lukijan ja tämän ympäristön elämään. Mutta kamalan iso osa koulunja yliopiston oppimateriaalista on siihen tyyliin kirjoitettua: ei vain asia, ei esim. hyvää elämäntapaa tai elämänviisautta. Niin voiko olla, jos jotkin puolet työelämästä ja opinnoista ovat raskaita, niin ne ovat raskaita juuri siihen tapaan kuin minkä nuo asiakirjoittajat jättävät huolehtimatta? Eli kirjoitusten laadulla näyttäisi olevan olennaisen paljon merkitystä lukijoiden elämien kannalta. Itse opin kirjoitustaitoa mm maalaamisesta: ensin opettelin perustaitoja, mm näköisyyttä ja tunnelman saamista oikein, sitten etsin hyviä aiheita, olennaisuuksia, kohokohtia, mitä sanomaa ja opetettavaa hyvällä maalauksella kuuluisi olla, mikä on ikiaikaista ja samalla kaikille sopivaa, yms  (http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2016/07/maalaaminen-ja-muut-elamanalueet.html) http://musicalfactlanguage.blogspot.fi/ ja ehkä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Vain kiva työ kannattaa

Hyvälaatuinen objektiivinen ajattelu on pitkälti sama kuin rakenteet hahmottava maisemakatse.
Uuden oppimisessa on aito mielenkiinto aihepiiriin tärkeä: se avaa meidät huomaamaan paljon, vahvasti, selkeästi, syvälle mieleen painuen, arkijärjen ja koko maailmankuvan mukana ollen: ks. taito-ohje sivulla http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
Tästä jo näkee, että kiinnostavassa aiheessa hahmottaa enemmän ja paremmalla laadulla, on jaksavaisempikin, saa siis paljon enemmän työtä aikaan ja jaksaa työssään paremmin.
Vastaavasti tunteidenomaiset kiinnostuksenkohteet parantavat huomiota, vaikka olisivat vapaa-ajan aiheista, eli siis niitä myöten kulkien viisastuu, jos on kyllin tervehenkinen: ks. http://workandfreetime.blogspot.fi (ekan blogimerkinnän kirjalinkki käy aiheen läpi selkeämmin objektiivisesti) ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Tästä näkee myös, että jos jokin ei kiinnosta, niin se yhtään pidempään tehtynä tylsyttää huomiota ja siis tyhmentääpaljon, tekee huonon työnlaadin ja tuo huonon työtehon. Sellaiset tehtävät ovat yleensä paremmin hoidettuja jonkin kiinnostavamman siivellä, esim. että kiva työ mutta 10min -1/2 tuntia lisäksi jonkin ei-niin-kiinnostavan lävitse kahlaamista, hyvästä lähestymostavasta tinkimättä.

torstai 30. maaliskuuta 2017

Kouluun kevennystä

Blogini http://pikakoulu.blogspot.fi yrittää lyhentää koulua parantamalla ajattelukykyä.

* * *

Jos on vetämätön olo, niin se voi johtua osin siitä, ettei osaa vuodenaikojen elämistä. Olen kirjoittanut vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html sekä lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html .

Tervehenkiset tekemisentavat ym tervehenkiset linjaukset ja terveet elämäntavat ainakin yleensä tuovat hyvää mieltä ja jaksavaisuutta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Ohje "Elä ja anna toisten elää" ratkoo sosiaalisia ongelmia ja tuo paljon vapautta elää omien toiveidensa mukaan http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html

* * *

Luulen, että Savonlinnassa osataan pehmentää myös koululaisten arkea.
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html

Myös rahankäytöllä on väliä.
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/11/saonlinnassa-kivasti-pidettyja-kauppoja.html
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/rahapuu.html

Taitojen ja lahjakkuuksien oppimisesta http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

maanantai 6. helmikuuta 2017

Liian komenneltu teini ja löysempi vatsa

Tuollaista mietin, mutten sitten varmasti tiedä
http://parantamisesta.blogspot.fi
"
  Liian komenneltu teini ja ruoka joka tuo löysemmän vatsan
Minua on ihmetyttänyt tällainen ilmiö, että varhaisteini tai teini on liian komenneltuna, ei saa ollenkaan tilaa omalle elämälleen. On kuin vanhempien tarkoituksella helpottamat ohjeet olisivat tulleet tulkituiksi suuriksi elämänviisauksiksi, vaikkei nuori itse niitä niin utlkitse eikä äiti, mutta isäkö tekee virheen tai pikkuveli tai lemmikkieläin tai vanhempien ammattialojen ihailija? Nuorelle sillä tavoin esikuvia olisivat kai ihailemiensa harrastusten vanhempi väki, joka voisi omalta osaltaan olla näyttämässä tietä aikuisempaan elämään, nuoren itse toivoman tyyppiseen.
Mutta voiko olla, ettei nuori koe itse ottavansa komenteluita niin tosissaan vaan hänen huomionsa on jotenkin muusta syystä kapeutunut enemmän kuin millainen hänen oma kapasiteettinsa olisi ja mielipiteensä tilanteesta. Voiko huomion kapeutuminen olla samantapaista kuin hänen kakalla äheltäessään: hänellä on kyllä kapasiteettia aika paljon tai paljonkin, mutta sillä hetkellä se ei ole käytössä kuin kapeutuneena vain? Voiko kyse siis olla esim. siitä, että kakkaaminen ja peräsuoli eivät toimi tuossa iässä oikein, vaan on kenties liian kova vatsa? Eli tarvitsisi jatkuvasti syödä sellaisia ruokia, joista tulee löysempi vatsa. Ja ehkä käydä kakalla useammin, peräsuolen tyhjemmäksi."

Huomio kai kapeutuu ikävissä tilanteissa, painostettuna, esiintymisjännityksessä, keskittyessä yms. Etenkin kai, jos on maha kipeä tms, jolloin huomio siirtyy ikävästi häirittynä ollessa mahakipuun tms. Ja jos jokin sosiaalinen suhde painaa, niin ehkä huomio vain kapeutuu, kun ei pääse sanomaan, mikä on vikana: että koulu ja vanhemmat painavat, oma epäitsenäinen asema.
Mutta teinillä ja nuorella aikuisella epäitsenäisiä kai ovat vanhemmat: he jäävät venttaamaan, että mites tässä käy, kun lapset lentävät pesästä eikä vanhemmille jää päivän ohjelmaa ja seuraa, ei tekosyytä sille, ettei tule niin paljoa saavutettua. Eli jos joku tuumii,e ttä kohta tässä joku räjähtää räkättämään minulle, niin kyllä se on vamnhemmat eikä teini. Vanhemman huomio on siis kapeutunut ja siinä seurassa kapeutuu teinin huomio, mutta teini tarvitsisi hyvän huomion oman aikuisen elämän alkutaipaleella kun taas vanhempi kulkee vanhoja uriaan.   Mutta eikö se selitä vain osan ongelmasta?

Haluaako isä pitää teinilleen seuraa vähän kuin kakalla olisivat? Onko se hänen käsityksensä elämänviisaudesta, päätellen siitä, miltä teini on näyttänyt elämästä puhuessaan?
Eielämänviisaudessa ole kyse seksistäkään. Auttaisiko isän ajatella jalansijoja, kun teini on lähtemässä kävelemään omaan aikuiseen elämäänsä?
Muttei ole hyvä isän liikaa miettiä aikuistuvien tai aikuistuneiden lastensa elämänvalintoja, jollei yleesä tue erilaisia valintoja vaan vertaa liiaksi omaan elämäänsä.

Entä onko äiti ryhtynyt ajattelemaan miestään teini-ikäisten lastensa seurassa ollessaan, eikä enää lapsia itseään, vaikka komentelee heitä?

* * *

Jos taas lapsi on liian komenneltu kapeuttavalla tavalla, niin voisiko siihen olla syynä tämä:
http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html
"22. Lapset eivät yleensä ole tyhmiä vaan käyttävät montaa eri lähestymistapaa, niin kuin hedelmällisintä onkin, ja saattavat kokeeksi käyttää myös hedelmättömiä lähestymistapoja, kun luulevat, että ne ovat harjoittelusta kiinni, mutta se tyhmentää ja noitakin asioita oppisi, jos käyttäisi kokonaista kirjoa lähestymistapoja ja oppisi niistä sitten hedelmällisimmät. Tyypillisimmillään tällainen virhe tulee vastaan insinööritaidoissa, sosiaalisissa juonitteluissa (ruutumalli ei sovi niihin) ja teoreettisen ajattelun oppimisessa. Ei siis saisi kiinnittyä ensimmäiseen mielikuvaansa siitä, mikä noiden asioiden tyyli kuuluu olla, vaan kehityttävä taidoissa ja muodostettava aina vain uusi tyylimielikuva hedelmällisimmistä ratkaisuista. Onnistuneen ratkaisun kriteeri ei ole tyyli vaan taito ja onnistunut tulos, jossa ei ole isoja haittavaikutuksia muuhunkaan elämään ja maailmaan & siis myös toisiin."
"5. Tyhmä tekee ajateölessaan isoja merkintöjä "Tässä on TÄRKEÄ asia." ihan jo tavallisista pikkujutuistakin. Fiksu tekee monen monta merkintää samalla kertaa ja niistä muodostuu monimutkainen rakenteinen kokonaisuus, jossa on paljon asiaa. Herkkyys on toinen nimitys älylle ja taidolla, piittaamattomuus typeryydelle ja taitamattomuudelle."

Luulin tässä lukevan, ehkä lukeekin jossakin, mutten jaksanut kahlata läpi, että kun lapsi harjoittelee tyhmimpiä ajattelutapoja, esim. insinööriajattelua, niin se on näkyvintä ja sen kunnollisuus on helppo havaita, ja niin vanhemmat olettavat sen lapsen ainoaksi kunnolliseksi ajatteluksi, lapsen erikoistumisalaksi, ammattihaaveeksi.

* * *

Liian korkea kehonlämpötila kuin keväällä talkvivaatteissa voi tuoda tokkuraisuutta ja komenneltua oloa.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Koulupakko kaipaa aikuisilta ajattelun perusvalmiuksien kertaamista

Aikuiset tuntuat tekevän kamalan isojä tökeröitä ajatusvirheitä koulupakon ja koulun tarpeen määrän arvioinnissa.
Jos poika tuntuu tarvitsevan koulua, niin ei ole oikein oäätellä, että laitetaanpas tyttö kouluun.
Jos opettaja ainakin aikanaan tarvitsi koulua, niin ei ole oikein päätellä, että kyllä koulua on lasten käytävä.
Jos pojan kouluntarve huomattiin juuri vasta sen jälkeen, kun oli kouluun menosta ollut puhetta ja hän oli aiheesta kiinnostuneena alkanut ottaa mallia opettajasta, niin ei ole oikein päätellä, että poika tarvitsee koulua, vaan opettaja tarvitsi koulua aikanaan, mahdollisesti vieläkin tarvitsee, kun hänen kanssaan seurallisia ollessaan aikuiset alkavat tehdä noin kamalan isoja ajatusvirheitä. Opettaja kai oli harjaantumisluokkalainen ja juuri kouluntarpeensa vuoksi halusi itse opettajaksikin.

Työssään kehtittymisestä

Katso http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2017/01/12-tyossaan-kehtitymisesta.html

torstai 19. tammikuuta 2017

The elderly and the unemployed

As a child I dreamed of high position, in politics or otherwise caring
the affairs of the world to a good state. Later on I have dreamed of
content basic life according to the human nature. And as I have
matured, I have found myself outgrown from academical world and from
many other professions in which one works like that. So I have gotten
distance to official position. Those who do not care about the world
or about how they affect others, grasp position eagerly, regardless of
the consequences, regardless of the harm they cause by their lack of
skills and responsibility. Those who are responsible and skilled find
position just hard work, they get drained, exhausted. But if one is
just an ordinary citizen without 8 to 4 work, one has energy left over
one is like on a holiday, eager to grasp new challenges, with time to
ponder deeply, do one's best, approach things the amount that one has
to give to them and how much one is interested in them. One can so
find new solutions, rise to higher level of skill and quality of life,
also in one's found answers, one is kind of a guide to new times, to
more skilled times in the art of living and in understanding the
wolrd. How many find it like this, when pension is agreed by all to be
a good option at high age. Many, I guess, maybe most.

Why retired people often lose position in the eyes of their former
profession? Many work because they are given a task by their boss.
They get paid only for those tasks. There is no room reserved for
individual guidance by one's own understanding. Often it is so in
their whole life. So when a boss retires, his/her communication ceases
to be a command, and so it gest bypassed like just about everything
else.
If one wants to communicate new ideas, suggestions, better ways of
doings etc, a good way to communicate them is via common sense backed
up by reader's understanding about educated subjects at large.

* * *

Moni kai ajattelee, ettei työttömänä saa kunnollista jälkeä, mutta se on ulkoa lukeneen tilanne, ei omilla aivoillaan ajattelevan, itse asioista välittävän vastuuntuntoisen aikuisen. Perässähiihtäjä tarvitsee työn, kun taas omia teitään kulkeva saa kunnollista aikaan myös omalla ajalla.

* * *

Työuran loppuessa ja jäädessä eläkkeelle, tai lasten muuttaessa pois kotoa, tai muun pitkän urautuneen jakson loppuessa uusi aika ei tietenkään ala vanhan jatkeena, ei samanlaista tyylilajia jäljitellen tai toisten ketomien tärppien aivottomaan toistamiseen perustuen, vaan ensin on tyhjää aikaa, järjestellään vanhan elämän rippeitä pois ja uusia kuvioita mukaviksi ja käteviksi, ja sitten on kiinnostuksenkohteita, sitä sun tätä ihan omana itsenään elämää kantavaa ja tekemistä tuovaa, kuten "joo, tulen kyllä sinne mielelläni", "sehän olisi tosi kiinnostavaa, milloin se on ja missä, voin kyllä sen eteen jotakin tehdä", "mistä löytyisi...". Näin syntyy uudenlainen tekemisten kirjo ja ihmiskontaktien tyyppi elämänsisällöksi,mikä sitten toimii oppaana uuteen niin ikään itselle hyvin sopivaan.