Lasten ja aikuisten välisestä kommunikaatiosta

Lapset eivät ajattele vähän vaan paljon ja eivät palikkajärkisen teknisesti vaan filosofisen näkemyksellisesti, mutta kun ovat aloittelijoita, usein ihan ekakertalaisia, jotka eivät tiedä asioista melkein mitään, niin teot jäävät lyhyiksi, simppeleiksi mutta tavallaan myös näkemyksellisiksi tai hauskoiksi.
Vanhemmat sen sijaan ajattelevat, että lapset harjoittelevat yksinkertaisia asioita, ja siksi vanhemmat toistavat kaavamaisesti samoja ja ovat hitaasti urillaan, kun ei muka tapahdu mitään tai synny sanottavammin uutta.
Joillakin vanhemmilla on kai kouluun liittyvä käsitys, että lasten tulisi harjoitella teknisiä ajattelun perusvalmiuksia, mutta lapset kai kaipaavat haastavampia tehtäviä ja puutteet perusvalmiuksissa eivät liene perusasioiden puuttumisesta johtuvia vaan ihmistyyppien välillä valitsemisen tuomia eroja sekä elämänviisauden ja taitojen matkimisen tuomia tyylilajivalintoja yms, missä pikkujutut jäävät elämäntapavalintojen varjoon.
Opettajista osa on entisiä harjaantumisluokkalaisia ja siksi teknisiä ja kouluun uskovia. Osa kai taas on opettajankoulutuksen muovaamia:sanotaan, että lapsille pitäisi tarjota mahdollisuuksia elämää varten, elämää varten tarvittuja valmiuksia, ja katsotaan, miten joku taitava on opettanut, olisitko itse osannut saman opettaa noin hyvin, entäs sitten muut jäljelle jäävät asiat mitä niistä nyt heti osaisit opettaa nuori aikuinen opettajaksi aikova, jollet ole 40 vaan 20. J asitten kun olet oravanpyörässä, niin käytännön hankaluudet pitävät meinigin urillaan. Opettaja tuntuu luulevan, että koulu olisi kevyttä lapsille. Ero opettajaan on kais iinä, että opettaja tekee työtään muun elämän ohessa, leppoisasti, kun taas palset käyvät koulua koulun diktatuurin varjossa. Lpaset tarvitsisivat lisää vapautta, mikä kai tarkoittaa, ettei kotona tehtäviä läksyjä, ei koulumuottiin vapaa-ajalla ja että kullekin juuri itselleen sopivia haaveharrastuksia eikä vain perusvalmiuksia myöhempää varten, esim. itse olisi halunnut soittaa pianon ja harmonikan sijasta viulua, ja tanhun sijasta jotakin koko kropalla tanssittavaa sekä lukemisen sijast apartiota ja hevosia.

Lasten asema ja kaikkien elämänlaatu & meiningin tervehenkisyys

Lapsia koulu jotenkin tyhmentää, koulujärki jyrää yli lapsen oman ymmärryksen ja tuo epäviisautta, mistä syystä lasten elämänlaatu on huono. Miten suuri osa aikuisten työelämän järjettömyyksistä on lapsilta tulleen kouluvaikutteen tuomien urautumien ym piittaamattomuuksien ja palikkajärkisyyksien seurausta?
Mihin siis lasten asema katoaa? Siihen kai, kun joku aikuinen, mieskö?, niputtaa lapset joukoksi, jonka yrittää sovittaa samaan kaavaan, ja niin joku tyhmä poika haluaa jatkaa tyhmän perustason kanssa ja koko porukka joutuu niin sille sidotuksi, tai joku tyhmä tyttö sanoo, että alkeelliset jutut ovat kiinnostavia ja kiehtovia, ja niin koko luokka joutuu tekemään niitä.
Eli yksilölliset arviot kunkin taitotasosta ja kiinnostuksenkohteista sekä siitä, mistä aiheista ja keistä ihmisistä kantaa vastuuta (mikä yleensä liitty kiinnostuksenkohteisiin): niitä saa harrastaa, niihin saa osallistumisoikeuden, muttei esim. sisarusten harrastuksiin, taitotasoihin yms. Eikö silloin kukin saisi olla omanlaisensa? Ei olisi oikeuksia otettu pois kohtuuttomasti eikä annettu liikaa valtuuksia, jotka käyttää pahantekoon. Ei siis kuulu olla samat oikeudet kaikilla vaan kullakin oikeus harrastaa rakentavia kiinnostuksenkohteitaan rakentavasti.
Pyrkivätkö koulunumerot tähän suuntaan? Mutta kiinnostuksenkohteet pitäisi lisäksi arvioida, ja sallia niitä monta ja niiden muuttuvan ajan myötä ja yksilön harrastavan niitä toisin kuin toverinsa. Ja vastuunkantotaipumus samaten sekä taitoedellytykset siihen tai niiden puute.

* * *
Samaistaako joku lapset heikkotasoisiin, esim. kiinalaisiin? Lapsilla on lahjakkuutta ja oppimiskykyä paljon. Jos joku vasta vuosiapidempään opiskeltuaan on heidän tasollaan, on hän selvästi heikompilahjainen. Yleensä heikompilahjainen ei opi paljon taitavampien seassa hyvin, vaan heikompilahjaisuuden syynä ovat väärät arvot, väärä käsitys siitä, mitä äly on ja mikä ajattelukyvylle edullista ym elämässä pärjäämiselle edullista. Lisäksi heikompilahjaisen tavoitteet voivat olla ihan toiset ja esikuvat kovin osaamattomia tai ylen määrin pärjänneitä. Heikompilahjaisille pitäisi kai kertoa tuollaisista ajattelun taitoon vaikuttavista tekijöistä ja yhteiskuntakelpoisuudesta sen sijaan että niputtaisi heidät yhteen lasten kanssa.
http://pikakoulu.blogspot.fi  pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Kiehtova harmaa

"* 531. Voiko olla, että kun joillakin miehillä on parempi elämänlaatu kuin monella naisella, niin heille harmaa, siis työmäinen on omantyyppistä mieluista tekemistä, ei raatamista vaan pikemminkin ovat valinneet työn tyypin niin hyvin, että se on heille jatkuvaa tervehenkistä viihtymistä koko työpäivän ja vapaa-ajallekin sentyyppiset asiat tuovat hyvää mieltä. Että pitäisi olla jokin niin iso mieliteko, niin hyvin itselle sopiva elämänalue, että sitä tekisi työmäisen verran ja muut vain tuumisivat että huh huh mikä urakka! Mutta itse tuumisi, ettei tämä mitiä, ihan hyvin sujuu, kyllähän tässä viihtyy ja ihan hyvin jaksaa. Ettei työ silloin kenties olisi kaikista hienoimman kuuloinen mutta toisi hyvää elämää tervehenkisesti."
http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2015/07/10-vielakin-lisaa-huomioita.html