Pomottomista työpaikoista

 Ylen nettiuutisissa oli juttu pomottomista työpaikoisa https://yle.fi/uutiset/3-11640042 . Se vaikutti osaavaisen ja työhön motivoituneen ihmisen kannalta hyvältä tavalta järjestää työ, jos vain se käytännössä sujuu. Suomalainen on kai pikemminkin keskustelevainen kuin hierarginen perustekemisentavaltaan, ja pikemminkin asiantuntijan tapaan osaavainen kuin aivottomasti työtä tekevä, niin että tuollainen järjestäytymisen tapa kuulosti siltä, että siinä ovat suomalaiset vahvuudet paremmin käytössä, ja siksi viihtyvyyskin parempi.

Yksilöllinen opiskelurytmi on tärkeä

 Minua on joka syksy painanut se, miten koululaiset laitetaan lyttyyn heti kohta koulun alettua. Viime keväänä oli koronavirusepidemian vuoksi kouluilla etäopetusta tietokoneilla, ja niin kai lapset ja nuoret saivat opiskella enemmän omaan rytmiinsä ja enemmän omalla tavallaan, ja niin tänä syksynä, kun on vielä etäopiskelun mahdollisuus, ei ole tullut vaikutelmaa, että koulu niin mahdottoman paljon lapsia ja nuoria painaisi kuin ennen, vaan pahimmin pieleen menneet koulun vaikutukset on kai voitu korvata etäopiskelun tuomilla hyvillä puolilla, ja niin koulusta on näin etäältä katsoen jäänyt minulle vaikutelma, ettei se ole enää niin pahoin pielessä kuin ennen. Mutta tämä vain kovin etäältä katsoen, mutta jokin, mikä ennen painoi, on nyt kai poissa. Toivottavasti koulusivistys ei ole kadonnut minnekään samalla kertaa, jos kyse on jostain muusta syystä.

Tuoko koulu sivistystä sittenkään

Paikallislehdessä oli jonkun hyvin arvosanoin ylioppilaaksi kai tänä kevä'änä kirjoittaneen naisen kirjoitus, jossa oli pienen kokoluokan juonittelu mennyt tärkeydessä ison kokoluokan, siis maailman ja yhteiskunnan asioiden edelle, arvot lokaan. Jäi se olo, että onko tämä sivistyksen loppu, jos juuri ylioppilaskirjoitusten aikoihan, niihin liittyvässä aiheessa laiminlyödään noin pahoin objektiivisuutta ja moraalia. Mutta nyt jälkikäteen sitä surtuani huomaan, että yhtä synkät oli mielialat lukion jälkeen nuorena aikuisena, ei kai lukio antanut elämäne väitä eikä tuntunut bvievän oppilaiden meininkiä yhteiskuntakelpoiselle tolalle, ei riittänyt ollenkaan sivistystehtäväänsä ymmärryksen tason osalta. Viel' synkemmt oli mielialat lukiota käydessä, muta peruskoulusta jäi toiveikas olo,  se kai koko ikäluokalle suunnattuna ja vähemmän fakki-idioottimainen, enemmän sivistystehtävänsä tasalla. Tai oli silloin 30 vuotta sitten.
Sivistys edellyttää, että eletään maailmankuvan maisemassa ja pyritään hyvään elämään maisemassa kaikilel reilusti, vastuuntuntoisesti ja tervejärkisesti, tervehenkisestikin. Siksi sivistystä ei oikein voi oppia koulua lukemalla myöhemmällä iällä. Eikä jos koulu on liian iso taakka, liian aivotonta raatamista niin, että haluaa sysätä sen annin syrjään. Sen sijaan kiinnoastava katsahdus johonkin maailmassa merkittävään aiheeseen tai elämänviisauteen tuo nuo aiheet osaksi elämää, jota elää, osaksi maisemaa, jonka avulla ymmärtää elämää ja maailmaa.

Työnteosta kotona

Olen vuosien ajan kirjoittanut kotona ja muutenkin oleskellut kotona paljon niin, että minulla on hiukan etätyöntekijää muistuttavasta elämästä paljon kokemusta, mutta työrupeamani eivät ole pitkiä, pusimmillään ehkä tunnin tai pari, vaan teen mieluummin jotakin tekemisen ravoista ja lataudun sitä varten muuten.
Kun kotona tekee töitä, niin on kiva, jos tilan voi jakaa pienempiin osiin, oleskella yhdessä tai parissa kerrallaan eikä niin, ettätyö olisi koko ajan niskassa. On myös kiva, jos päivän voi jakaa osiin. Ikävät ovat oma rupeamansa, joka on saatava alta pois ja korjattava sitten sen tarvikkeet yms kasaan pois tieltä häiritsemästä mielialaa, tuuletettava, haukattava jotakin,ulkoiltava, kenties vaihdettava vaatteet tms muuhun elämään erilaiseen. Aamu on oma aikansa, sitten on työaika ja ilta tai mikä osa oäivästä nyt on kiva, niin pyhitetty vapaalle ajalle, työ kasattu pois kuvioista.

Pitkänäperjantaina 10.4.2020   Savonlinnan paikallisessa sanomalehdessä Itä-Savossa oli juttu koulujen etäopetuksesta opettajien kannalta ja jutussa oli kuva, jossa miesopettaja istui mökillä pihala läppärin kanssa, ja jäi olo, valtaako tietokoneen kanssa oleminen tilaa luonnolta. Itselläni on kaupungissa kerrostalossa tietokone niin, että vasta päätäni kääntämällä nöäen ulos ja puita, niin että luontokokemus on vahvempi silloin, kun en ole tietokoneella vaan juuri luontoon päin kääntynyt. Luulisi, että ulkona kännykkä häiritsisi vähemmän, kun sitöä tavallisestikin kannetaan mukana, vaikka sillä lähettäisi tekstareita tms. Tietokoneen kais opisi olla asunnossa niin keskeisellä' paikalla kuin miten mielikseen ja keskeisessä asemassa elämässään ja ajatusmaailmassaan pitää tavallisesti tietokoneella tehtäviä asioita, esim. kuunteleeko musiikkia vai tekeekö töitä tietokoneella. Muiden toivottujen elämänalueiden on saatava pitää oma tilansa ja rauhansa tietokoneen hä'iritsemättä. Läppärissä on hyvä, kun kannen voi pitää kiinni, kun ei kä'ytä konetta, niin se ei ole niin häiritsevän näköinen.

 

* * *

7. lokakuuta 2020   Jaa, liitysköhän tunttuaihe tähän jotenkin?

Pitkä tonttutaitokirjoitus, paljon linkkejä, voi olla hyödyllinen elämässä:
Skills of Christmas gnomes 1. Gnome like life in the modern world (Finland) http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html
Skills of Christmas gnomes 2. Hero like skills   https://learntalents.blogspot.com/2020/01/some-observations-about-gnomes-and-like.html
Skills of Christmas gnomes 3. Tale like fascination in everyday real life    https://learntalents.blogspot.com/2020/02/some-additional-remarks-about-gnome.html
Skills of Christmas gnomes 4. Oath like love   https://learntalents.blogspot.com/2020/07/tale-like-things-in-everyday-life.html
Skills of Christmas gnomes 5. Gnomes from the religious point of view   http://learntalents.blogspot.com/2020/09/skills-of-christmas-gnomes-5-gnomes.html

 
The whole blog   http://learntalents.blogspot.com
  

* * *

Jaa,oiskohan nyt kun etätyöstä on monella jokokemusta, niin olennainen ero siinäm, että kotona järjestelyt ja rytmi ovat ihmisillä erilaiset, ja niin tekemistä ei pitäisi sitoa yhtä lailla toisten työkaverien rytmiin ja tekemisentapaan, vaan tarttis koettaa löytää omia itselle sopivia ratkaisuja, jotka muille kai voi välittää vähän kuin tunnelmallinen kuva opettaa jotakin muttei ihan samaa kuin kuvan ottajan elämä? Eli se, että laittais kotia kivaksi kanssa jossain välissä hetkisen, niin vois auttaa työporukan yhteispeliä, muttei jos sekin menee työksi.

* * *

1. elokuuta 2021 Espoossa   Minulla on olo, ertä ainakin alkua tai selaillen tuosta pitkästä tobttutaitokirjoituksestani learntalents.blogspot.com kuuluisi etätyön varjolla luettaviin ihan laajallekin ryhmälle, vaikka kurjoitus on ulkomaalaisia lukikoita varten laadittu.

26. lokakuuta 2020   Jos tekee töitä kotona, niin tekemisestä ehkä puuttuu jokin idea tai rytmi, ja jollei työkaverien varassa, niin sitten se kai olisi kirjaston varassa: lukea vapaa-ajan harrastusten tapaan kiehtovista aiheista oppikirjoja tai ihan vain jostakin kiinnostavasta vaikka kuvateosta jostakin, niin on kuin tarinassa ja uusien ideoiden keskellä ja kumminkin on hyvä laatu eikälepsu, jos iis on oikeasti kiinnostunut noista aiheista. https://savolaisuudesta.blogspot.com/2016/07/kirjastoista.html

Hyvän opiskelutavan ohjeita lukioihin?

Lukio oli aikanaan kun sen kävin vanhempieni pakottamana, fakki-idioottimaisempi kuin peruskoulu. Tuli nyt mieleeni, että johtuuko se osin opiskelutavasta? Voisiko sen korjata, jos yliopisto-opiskelijat, jotka ymmärtävät mielekkyydestä opinnoissa,laatisivat joukon opiskelutapaohjeita, vaikakpa nettiin, missä ei olisi lyhennetty ohjeita kiteytyksiksi tms vaan kerrottu sen verran pitkästi,että saa langanpäästä kiinni, jos vaikka tuo taito puuttui itseltä tai opettajalta tms, muttei kuitenkaan niin pitkästi, ettei voisi lukea useita näkemyksiä aiheesta eri ihmisiltä, jotka kaikki ymmärtävät mielekkäästä opiskelusta, objektiivisuudesta ja maailmankuvansa avartamisesta ja monipuolisten taitojen tärkeydestä.