Koulun oppimäärän määräytymisestä

 Siitä, kun kävin koulua, on jo reilut 30 vuotta eikä minulla ole omia lapsia. Mutta jos miettii, miten koulun oppimäärä määräytyy, niin joku kai kysyy jonkin usrin yliopstoalan ammattilaisilta, ehkä muutamalta, että mitä koulussa tarttis opiskella teidän alalta, jotta pärjäisi elämässä ja jotta jos haluaa teidän ammattiin, niin olisi perustaidot siihen, ja onko jotakin uutta, mitä nykymaailmassa tarttis teidän alalta opettaa. Kun oppimäärien laajuuksista keskystellaan, niin pohditaan kai usein jotakin vaihtoehtoa ja kun ihmuset edittävät sen sun tämän koulukritiikkinsä siihen yhteyteen, niin hifasjärkuset tuumivat, ettei ehkä sitten sitä vaihtoehtoa, ja valitsevat sitten sen jonkun muun vaihtoehdon, josta ei ole niin keskusteltu ja niin ei kritiikkiäkään ole sillä kohden mainittu niin paljon, vaikka se on kyllä jäänyt perustelematta. Tai ainakun minun kouluaikoinani laajuudet olivat sentunnelmaisia että joku pituus vaan kun lairosmaisedti tehdään, eli perusteluilta tarttis vaatia enemmän tervettä järkeä. 

Robottimaisuus on huonopäisten laiskottelijoiden piirre

 Kai aika usein, kun jollekulle tulee jostakin robottimainen vaikute, hän olettaa sen kuuluvan jollekin koululaiselle tai opiskelijalle. Mutta koulumotivaatio tulee tyydyttyneeksi sillä, että lapset menevät kouluun ja käyvät koulua, eli se ei ole robottimaista vaan seesteisen rentoutunutta koululaisilla. Sen sijaan aikuiset, joilla iän myötä pois jääneen perusasioiden, etenkin tarkan katselemisen ja ulkona liikkumisen, harjaannuksen myötä pää on huono, jos nyt on koskaan hyvä ollutkaan, niin kun he kokevat ryhdistäytymisen kouluun päin itselleen ja siksi usein maailmassakin tärkeäksi, niin se on usein robottimaista. Robottimaisuus on siis yuonopäisten laiskottelijoiden piirre, esim paljon kutovien tai perheelleen ruokaa laittavien naisten.

31. elokuuta 2021   Onkohan koulukuri saman tyyppistä, kun joku muiden edittämiä asiangaaroja huomioon ottamatta pitää vain tiukasti kiinnu li jauksestaan ja laittaa sen pakolla voimaan. 

Etätyö mökkeilynä vai muunlaisten kultturien kaappaamisena

 Etätyöllä tavallisesti kai tarkoitetaan sitä, että työntekijä asuu ja on töissä samalla paikkakunnalla jo ennenn etä työtä, ja siirtyy sitten tekemään työtään tai opintojaan joko osin tai kokonaan tietyokoneella kotoa tai mökiltä käsin. Mutta "etätyö" terminä ei kerro ilmiötä noin tarkkaan, vaanjos etätöihin antaa luvan, niin pitäisi varoa,etteivät samalla vieraspaikkakuntalaiset ala tehdä töitä paikkakunnilla, joilla eivät asu, joidewn kulttuuria, arvopohjaa ja sosiaalisia ym tapoja eivät noudata, joiden kaltaisia eivät ole luonteenlaaduiltaan eivät noudattamiltaan käytännöiltä ja muka toiselle osapuolelle mukavilta uomilta, joita asiakaspalvelussa tarvitaan.