Kaavamaisuuksien välttämisestä työssä ja opinnoissa

Alunperin, kun vasta aloitti työn tai opinnot, niin järjestelyt olivat mielekkäitä, mutta sitten niihin tottui, urautui ja niistä tuli kaavamainen taakka. Jos miettisit ajassa taaksepäin, ensin siihen, milloin järjestelyt vielä olivat mielekkäitä ja ehkä kirjaisit paperille, mikä niiden idea oli. Sitten siihen, kun olisit kaivannut lisää tilaa ja hyvin ymmärsit, miksi se olisi ollut tarpeen, ja kirjaa nuo perustelut ylös edellisten lisäksi. Käy näin läpi vuodet elintilan laajennus laajennukselta ja kirjaa perustelut ylös, niin sinulla on valmis perspektiivi, jolla perustella puuttuvan elintilan saaminen takaisin. Kaikilla ei ole ihan samanlainen ymmärrys, joten perustelut paperilla voivat olla ympäristön vuoksi tarpeen.

Tunteidenmukaisista työntekotavoista

Ks. http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/02/tunteiden-mukaisesta-tyontekotavasta.html

Mistä urautuneisuus osin tulee

Kursseilla usein opettaja on tyhmempi kuin ehkä yksikään oppilaistaan, koska hän on ainoa, joka jaksaa loputtomasti käydä läpi samaa asiaa aina vain uudelleen. Hänen huomionsa piiri on siis kapeampi kuin oppilaiden, mistä syntyy näköalaton urautunut vaikutrelma. Hän myös tykkää noiden asioiden pyörittelystä, muttei huomaa eli ymmärrä niistä paljoakaan, mikä jättää oppilaille sen olon, että eivät ole oppineet kyllin kunnolla, etteivät kunnolla osaa, ja siksi jäävät passiivisiksi. Tyhmemmän alaisuudessa joutuu helposti aivottomaan työhön ja muuttuu jotenkin kumman avuttomaksi, kun uhraa aikaa ja vaivaa noin tyhmään lähestymistapaan. Voiko samaa vikaa olla joissakin pomoissa ja joidenkin ammattien vanhoissa työntekijöissä?

Työpäivän jälkeinen uupumus ja polveilevuus

"En tätäkään niin tiedä, mutta arvelisin, että jos työpäivä on uuvuttava, niin palautuminen on tärkeää ja siinä on tärkeää, että säätää oikein, mikä määrä mitäkin, milloin ja että on monenlaista, mitä tarvitsee. Kovin kaavamaisesti se ei siis oikein käy, kun ei siinä ole säätöjä, vaan jos töistä lähdön aikoihin ja työmatkan sekä kotona ensi ajat tekisi jotenkin polveillen niin, että olisi omnenlaista mutta päivästä toiseen eri verran niin että kunkihetkiset tuntemukset määräisivät, mitä, milloin ja miten paljon, niin sujuisiko palautuminen paremmin. Vapaa-ajalle "Elä ja anna toisten elää!" tuo tilaa omien ja muiden tunteiden ym tarpeiden noudattamiselle, miksei työhönkin."