Koulun mielekkyys on tarkistettuaikuisten näkökulmasta, sekä äidin ja isän että opettajien silmin ja jossain määrin isovanhempien silmin. Tyypillistä sille on, että selaavat koulukirjoja vain vähän aikaa ja miettivät, että onko hyvä, että lapset opiskelevat mm nämä asiat, eli aikuisille asiaa on paljon lyhyessä ajassa ja niin teko on mielekäs. Se on myös se näkövinkkelim josta koulupakko määräytyy: tajusitko, että nämä opiskeltavat asiat ovat pääpiirteissään mielekkäitä ja niissä on monta kivaa tutustumisen arvoista yksityiskohtaakin. Mutta sitten kyllästymistä ei ole otettu ollenkaan huomiota eikä koulun vapaa-aikaa haittaavaa vaikutusta eikä pakottamisen suurta määrää eikä aikuisten käsittämättömän idioottimaisia vieheitä koulupakon suhteen, kun kai tuumivat, että koulusta pitävä eli heikompi ja/tai luistava oppilas on oikealla opiskelutavalla ja se, joka on jo opiskellut ja osaa ja haluaisi muutakin tehdä, on muka lusmu, ei muka ole tajunnut, että koulua tarvitsee ollenkaan opiskella, ei muka ole istunut tunteja ja vuosia koulussa vaan jotenkin vainleijunut sen yli ja ohitse, muka saanut nukkua tunnit, ja sitten se,että osaisi, on muka valetta ja toisten piirre tai havaintovirhe tai on sotkettu ihmiset muihin ihmisiin, ja siksi sitten kiristävät koulupakkoa aina vain lisää. Niin että lapsen näkökulmasta näkyisi kommunikaatiopvirheen tai minkä lie seurauksena tulevan koulupakko, mutta vain vähän aikaa vuodessa (kyllin hyvissä ajoin, jottei tule kirimisen pakkoa tai ratkaisu prakaa jostakin) opiskellen ja jostakin muusta kirjasta ikään kuin kuvitusta, jotakin kiinnostavaa lukien, kai selviäisi aika lailla terveen järjen mukaisella koulupakolla, jos se siis on vanhempien ja isovanhempien näkökulman tapainen lähestymistapa, luulen.
9. elokuuta 2019 Eli pääkohdat on tsekattu tai sitten niistä ei ole osattu sanoa, ettämikä tarkalleen olisi parempi. Ja lisäksi muisti vaatii,että on kerrottava asioista tarkemmin ja enemmän ykistyiskohtia, jotta pääkohdat muistaisi viewlä vuosien jälkeen. Mutta siis asian pääkohdat on tsekattu mutta eri lukemisentavalla kuin mitä koulussa käytetään. Koulussa käytetty on kraah-mallisempi ja vanhempien käyttämä on motivoidumpi, viihtyvämpi, hetken mieliteon tapainen, tekemisen mielekkyyksien kantama, ei opiskelutapaohjeiden. Ennen kaikkea on eroa vapamuotoisuuden määrässä ja siinä patistaako joku lukemaan kurinalaisuuden suunnalta olevcalla tekemisentavalla kaikea tarkkaan kuin liukuhihnalta, eikä mielekkyyksien mukaan kuin romaania lukiessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti